Tänään jouduin pohtimaan rasismia. Suomessa on paljon rasismia - ja paljon niitä, jotka paheksuvat rasismia. Minut on varustettu - joskus tuntuu, että valitettavasti - sellaisilla aivoilla, että voin nähdä ja ymmärtää erilaiset näkökulmat, mutta kaikki eivät ilmeisesti siihen kykene. Minä en halua olla rasisti, mutta joskus tahtoani koetellaan.

Jokaisessa ihmisryhmässä, oli se sitten määrittynyt ihonvärin tai uskonnon tai ihan minkä tahansa asian perusteella, on "hyviä" ja "huonoja" ihmisiä. Tämä on fakta. Mutta jotkut näkevät vain ne huonot. Ja siitä aiheutuu rasismia. On ymmärrettävää, että joidenkin ihmisten kohdalle jonkun ihmisryhmän "huonon" aineksen käytös näkyy selvemmin kuin muille.

Kuka tulee ajatelleeksi pienen paikkakunnan pizzayrittäjää, joka kilpailee toisenvärisen pizzayrittäjän viiden euron pizzojen kanssa - ja näkee, kuinka liiketoimintaa pyöritetään siten, että se onnistuu, vaikka hänen omat laskelmansa eivät mitenkään salli laskea pizzan hintaa alle seitsemän euron - ja silloinkin hän itse elää vain nälkärajan tuntumassa.

Tai kuka ajattelee ostoskadun pienen kemikalion / kosmetologiliikkeen omistajaa, jonka putiikkiin saapuu kolmen naisen ryhmä, naisen, joiden hameet hädin tuskin mahtuvat pikku kauppaan sisään. Naiset, jotka puhuvat, kyselevät ja koskettelevat jokainen yhtäaikaa jokaista pientä kaunista purkkia ja purnukkaa, suihkuttavat jokaista hajuvettä ja säikyttävät muut asiakkaat pois. Joiden kielenkäyttö on rumaa ja kovaa ja jotka mielellään säikäyttäisivät myös putiikin omistajan pakosalle. Kun he poistuvat, on monta pientä purkkia kadonnut - vaikka he eivät ostaneet mitään.

Tai jos ajattelee sitä nuorta naista, joka Tukholman yössä, töistä kotiin tullessaan, joutui juoksemaan jokaisena yönä, pakoon noita tummaihoisia miehiä, jotka olisivat vieneet - ehkä rahat, ehkä jotain muuta.

Minä olen ollut onnellisessa asemassa ja tavannut hyvinkäyttäytyviä, ahkeria, ystävällisia ja rehellisiä ihmisiä kaikista ihmisryhmistä, joita olen kohdannut. Mutta kaikilla ei ole yhtä hyvä tuuri. Uskon, että joillakin rasisteilla - siis jos ei kaikilla, niin ainakin osalla - on syy rasismiinsa. Sitä on hankala paheksua! Ehkä he eivät oikeastaan edes ole rasisteja - ehkä siihen tarvittaisiin joku ihan eri sana, sillä he tietävät, että muunlaisiakin ko. ryhmän edustajia on olemassa.

Mutta entä ne, joilla se syy ei ole noin selkeä? Entä ne, jotka eivät suostu edes kuulemaan tai harkitsemaan sitä vaihtoehtoa, että jokaisessa ihmisryhmässä on sekä "hyviä" että "huonoja", heitä ei edes kiinnosta kuulla asiasta. Ovatko he niitä oikeita rasisteja? Vai onko heilläkin joku syy?